Kategoriat
opiskelu

Kansalaisopistot Suomessa: Hyvinvointia, osaamista ja edullisia kuntalaisia

Kansalaisopistot ovat merkittäviä oppimisen ja kulttuurin tarjoajia yhteiskunnassa. Ne tarjoavat monipuolista ja laaja-alaista opetusta eri aihealueilla, kuten kielissä, taiteissa, käsityössä, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aiheissa. 

Kansalaisopistojen toiminnalla on useita positiivisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja kuntalaisten edulliseen palveluiden saantiin. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa, ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa joko kunnan omassa tai laajemmalla alueella toimivassa opistossa. 

Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.

Harrastusmahdollisuuksia ja uusia taitoja 

Ensinnäkin, kansalaisopistot edistävät yksilöiden hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia harrastaa ja oppia uusia asioita. Opistojen monipuolinen kurssitarjonta mahdollistaa osallistujille erilaisten kiinnostuksen kohteiden ja intohimojen toteuttamisen. Opiskelu ja uuden oppiminen ovat tiedossa olevia tapoja ylläpitää henkistä terveyttä ja virkeyttä. 

Lisäksi kansalaisopistot tarjoavat sosiaalisia kohtaamispaikkoja, joissa ihmiset voivat tutustua toisiinsa, jakaa kiinnostuksen kohteitaan ja luoda uusia yhteisöjä. Tämä sosiaalinen ulottuvuus vaikuttaa myönteisesti ihmisten sosiaalisiin taitoihin ja verkostoihin, mikä edistää heidän hyvinvointiaan.

Itsensä kehittäminen kunniaan 

Toiseksi, kansalaisopistot tarjoavat mahdollisuuksia henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen. Kurssitarjonta kattaa monia eri aihealueita ja taitoja, mikä antaa ihmisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti, taiteellisesti ja henkilökohtaisesti. 

Kansalaisopistojen kursseilla voi oppia muun muassa kieliä, musiikkia, maalausta tai ohjelmointia, tai syventää olemassa olevaa osaamistaan. Tämä voi johtaa uusiin työllistymismahdollisuuksiin, luovuuden ja itsensä toteuttamisen lisääntymiseen sekä elämänlaadun parantumiseen.

Edullinen budjetti houkuttaa

Kolmanneksi, kansalaisopistot tarjoavat edullisia palveluita kuntalaisille. Opistojen kurssimaksut ovat yleensä kohtuullisia, mikä mahdollistaa laajan osallistumisen eri väestöryhmille. Tämä edistää sosiaalista tasa-arvoa ja mahdollistaa kaikille kuntalaisille pääsyn korkealaatuiseen koulutukseen ja kulttuuripalveluihin riippumatta taloudellisesta tilanteesta. 

Edulliset kansalaisopistojen palvelut ovat erityisen tärkeitä niille, jotka muuten eivät pystyisi osallistumaan vastaaviin maksullisiin koulutus- tai harrastuspalveluihin.

Kuka kansalaisopistoja rahoittaa?

Kansalaisopistojen rahoitus Suomessa koostuu useista eri lähteistä:

  1. Kunnat ja kaupungit: Suurin osa kansalaisopistojen rahoituksesta tulee kunnista ja kaupungeista. Kunnat vastaavat paikallisten kansalaisopistojen perusrahoituksesta ja toiminnan tukemisesta. Kunnat voivat myös myöntää erillisiä avustuksia opistojen erikoishankkeisiin tai kehittämiseen.
  2. Valtionavustukset: Suomen valtio myöntää kansalaisopistoille valtionavustuksia. Näitä avustuksia myönnetään opistojen perustoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Valtionavustusten määrä ja jakoperusteet voivat vaihdella vuosittain.
  3. Opiskelumaksut: Kansalaisopistot voivat periä osallistujilta opiskelumaksuja kurssien osallistumisesta. Opiskelumaksut vaihtelevat kurssista ja opistosta riippuen. Vaikka opiskelu ei ole ilmaista, maksut pyritään pitämään kohtuullisina ja kustannuksiin tarjotaan usein erilaisia maksuvaihtoehtoja.
  4. Hankkeet ja projektit: Kansalaisopistot voivat hakea rahoitusta erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin esimerkiksi EU-rahoituksen, säätiöiden tai muiden tukimuotojen kautta. Nämä hankkeet voivat keskittyä esimerkiksi erityisryhmien koulutukseen tai uusien toimintamallien kehittämiseen.
  5. Yhteistyö ja sponsorit: Kansalaisopistot voivat tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden ja yritysten kanssa, esimerkiksi tarjoamalla kursseja tai koulutusta yritysten henkilöstölle. Tämä yhteistyö voi sisältää myös sponsorointia tai rahoitusta osana yhteistyösopimuksia.

On hyvä huomata, että kansalaisopistojen rahoitusjärjestelmä voi vaihdella hieman eri kunnissa ja kaupungeissa. Lisäksi rahoitustilanteet vaihtelevat vuosittain riippuen kuntien talousarviosta ja valtionavustusten määrärahoista. Toisin kuin Peluurin ja muiden kansalaisten hyvinvointia tukevien järjestöjen, kansalaisopistojen toiminta ei riipu Veikkauksen verotuloista. 

Suomen markkinoilla toimivilla ulkomaalaisilla nettikasinoilla voi kyllä olla omia lahjoitus- ja kehityshankkeita, mutta niiden vaikutus meidän kuntatasollamme on vähäinen. Hyväksi esimerkiksi voidaan kuitenkin nostaa Norppa Kasinon lupaus tukea luonnonsuojelua. Pelisivusto lahjoittaa säännöllisesti osan tuotoistaan uhanalaisten eläinlajien suojeluun.

Kansalaisopistojen hyödyt kunnille

Kansalaisopisto on tärkeä hyvinvoinnin ja osaamisen edistäjä sekä kunnallisten säästöjen lähde, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus. 

Tutkimus seurasi Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muutoksia ja arvioi opiskelun etuja ja taloudellisia vaikutuksia. Opiskelun hyödyiksi mainittiin hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Lisäksi opiskelu vahvisti eri osaamisalueita – erityisesti kielitaitoa, tietotekniikkaa ja kädentaitoja. 

Osallistujien elämäntilanne parani kurssien myötä, ja opiskelu vähensi sote-palveluiden käyttöä. Kansalaisopistot edistävät näin kuntalaisten hyvinvointia, osaamista ja aktiivisuutta, mikä heijastuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. 

Esimerkiksi joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut olivat tutkimuksen mukaan vain 464 euroa henkilöä kohden, kun väestöllä keskimäärin vastaava luku oli 1 049 euroa henkilöä kohti. Näin ollen kansalaisopiston opiskelijat ovat ”puolet edullisempia kuntalaisia” sote-palveluiden käytön suhteen.

Kansalais- ja työväenopistot ovat ainoita kunnallisia aikuisille suunnattuja sivistyspalveluita Suomessa. Tutkimusraportti on julkaistu vuonna 2019 ja on saatavilla Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilla.